Tervon reiteillä tarina kuljettaa

Ellare toteutti vuoden 2023 aikana Tervon luontomatkailun MasterPlan -suunnitelman, jossa työskentelyn pohjana käytettiin Ellaren vuosien saatossa huippuunsa hiottua kehittämisprosessia. Osana työtä kartoitettiin luontoreittien nykytila ja kehittämistarpeet, suunniteltiin uudet reittilinjaukset sekä tehtiin reiteille konkreettiset kehittämis- ja investointisuunnitelmat kustannuslaskelmineen.

Ellaren lisäksi työhön osallistuivat Tarinakoneen Anne Kalliomäki sekä Suomen Maastotiedon Jarmo Rinkinen arvokkaalla työpanoksellaan; Anne vastasi kehittämissuunnitelmassa valittujen reittien ydintarinoista ja Jarmo reittisuunnittelun ja reittien hoidon kokonaisuuksista yhdessä Ellaren kanssa sekä maanomistajien kontaktoimisesta kokonaisuudessaan.

Ellaren kehittämisprosessin jokaisessa työvaiheessa arvioidaan toimenpiteiden totetuttamiskelpoisuutta sekä matkailuliiketoiminnan edellytyksiä, minkä vuoksi prosessin lopputuloksena syntyy konkreettinen ja helposti eteenpäinvietävä suunnitelma ilman vaarallisia sudenkuoppia. Lisäksi kehittämisprosessiin osallistetaan laajasti eri sidosryhmiä, jotta kaikki saavat äänensä kuuluviin. Näin tehtiin myös Tervossa.

Työpajapäivä keväällä 2023 Koskisydämessä.

Joulukuussa 2023 loppuneen prosessin tuloksena syntyi Tervon matkailualueiden ja reittien kehittämissuunnitelma, joka muodostaa yhteisen suunnan ja linjaukset Tervon luontomatkailulle. Lisäksi suunnitelma tukee luontomatkailuun liittyvää päätöksentekoa sekä tulevaisuuden hankkeita. Suunnitelmien konkreettisuuden ansiosta asiakas pystyi kokoamaan investointihankehakemuksen perusteluineen ja kustannuksineen hyvin pienellä vaivalla ja nopealla aikataululla.

Kehittämissuunnitelma on laaja koonti eri toimijoiden toiveita ja ajatuksia koskien luontoreittien kehittämistä Tervon alueella. Kehittämissuunnitelman toteutuksen aikajänne on yli viisi vuotta, joten siinä on ammennettavaa useille vuosille. Toteutuksia on mahdollista jaksottaa pienempiin kokonaisuuksiin sekä hajauttaa eri toimijoiden vastuulle. 

Projektipäällikkö Aila Riikonen kuvailee lopputulosta ja suunnitelman saamaa palautetta:

“Yhteistyö oli vuorovaikutteista. Kehittämissuunnitelman perusta rakennettiin Tervon olemassa oleviin kohteisiin sekä tarinoihin, mutta toteutuksessa ei jääty pitäytymään niissä, vaan tavoitettiin uusi, raikas tuulahdus niin reitteihin kuin Tervon tarinaankin”, Riikonen toteaa ja jatkaa:

“Palaute on ollut pääosin positiivista. Kunnostettuja reittejä odotetaan innostuneesti kaikkien taholla. Muutamilla maanomistajilla oli hankkeen kuluessa ennakkoluuloja reittien linjauksia kohtaan, erityisesti koskien heidän omistamiaan maa-alueita. Nämä pyrittiin ottamaan huomioon reittien suunnittelussa. Maanomistajien osalta pelättiin pääosin oman käytön hankaloitumista koskien mm. metsän hakkuita tai roskaantumisen lisääntymistä reiteillä.”

Reittien tarinat pohjautuvat Tervolle laadittuun elämykselliseen ydintarinaan 

Komea UkkoHiisi Tervossa.

Tarinallistamisen osalta työ oli alkanut jo puolta vuotta aikaisemmin Tervon kunnan ydintarinan merkeissä, jota hyödynnettiin myös Master Plan -työssä. Yhdessä sidosryhmien kanssa luotiin työssä valmistuneiden kolmen reitin ydintarinat sekä niihin liittyvät tuotteistamisen ideat.

Tarina antaa reiteille yhtenäisen rakenteen ja visuaalisen ilmeen sekä herättää kiinnostuksen luonnon ja historian yhdistelmään. Se myös luo yhteyden nykyasukkaiden ja tulevien vierailijoiden välille sekä maadoittaa kulkijan osaksi alueen historiaa ja luontoa. Tällä tavoin luontoreitit muuttuvat elämyksellisiksi kokemuksiksi.

Ideana on, että jatkohankkeissa reitit käsikirjoitetaan valmiiksi, tuotetaan ja julkaistaan Outodooractive.fi alustalla. Tarinat toteutuvat reittien mobiiliopastuksissa tekstinä, kuvina, audiona ja mahdollisesti myös videona. Myös reittien fyysiseen ympäristöön voidaan luoda luontoa kunnioittavia, reittien tarinaa tukevia lisäelementtejä joko kyltteinä tai mobiililaitteille ladattavassa muodossa.

Kolmen reitin konseptit ovat tiivistettynä seuraavanlaiset:

1) Ensimmäisten tervolaisten jäljillä

Reitillä on kertojan ääni, joka kertoo tarinaa Tervon alueella eläneistä ihmisistä kivikaudella:

Keitä olivat muinaiset alkuperäiset “tervolaiset”? Miksi he saapuivat tänne? Ja miten he selviytyivät erilaisista elämisen haasteista? Voimmeko oppia heiltä jotain siitä, miten he kuuntelivat ympäröivää luontoa, sen vuodenaikoja ja ilmiöitä? Miten he hyödynsivät Tervon alueen vesistöjä ja metsiä ravinnon lähteenä? Kivikauden tervolaisten matkassa pääsemme tutustumaan Tervon rantoihin ja metsäpolkuihin.

2) Katson maalaismaisemaa

Reitillä pyöräillään vuosikymmenten läpi fiktiivisen hahmon, Neiti Ajan, kanssa. Hän esittelee meille elämää Tervossa:

Tällä reitillä lähdemme nostalgiamatkalle pienen kylän elämään ja samalla tutustumme maaseudun ihmisiin vuosikymmenten takaa. Matkaoppaanamme on pyörällä kulkeva fiktiivinen hahmo, Neiti Aika, joka pyöräilee sujuvasti eri vuosikymmenestä toiseen. Tutustumme talonpoikaiselämään, metsästykseen, ihailemme maalaismaisemaa laulun soidessa, tutustumme miilunpolttajan työhön, selvitämme Tervon Pikku Italian salaisuuden, ja pyöräilemme suoraan takaisin nykyhetkeen.

 3) Saaren kertomaa

Reitillä oppaaksi saadaan itsensä Pulkkilansaari, joka kertoo savolaiseen tyyliin omaa tarinaansa sekä reitin paikkojen tarinat:

”Olen Pulkkilansaari ja haluan kertoa sinulle oman tarinani. Sen mitä olen nähnyt ja kokenut. Aloitamme tämän melontaretken vuodesta 1899, ja Valapaton viivasta, tulvaan liittyvästä merkistä. Kerron sinulle suurtulvasta, ja siitä miten korkealle vesi tuolloin ylsi. Kerron sinulle juhannustansseista ja siitä, miten soitto raikasi täällä läpi valoisan yön. Tutustumme Pähkinäsaaren rauhan rajaan, joka löytyy tästä ihan läheltä. Minua naurattaa se, miten ihmiset etsivät vanhaa merkkiä, joka on aika päiviä sitten kadonnut. Vai onko sittenkään?”

Projektipäällikkö Aila Riikonen kuvaili myös tarinan herättämiä tunteita ja työn sujumista kumppanimme Tarinakone Oy:n Annen kanssa. 

“Tarinakone loi yhteisen tarinapajan jälkeen Tervon tarinan, joka kytkee seudun historian tähän päivään. Se pohjautuu arvostukseen siitä, miten tervolaiset ovat eläneet ja työskennelleet luonnon kanssa vuosisatojen ajan. 

Tarinan valmistuttua itse tervolaiset olivat hämmästyneitä: ” Tällaisiako me olemme.” Ja kyllä todella tällaisia tervolaiset ovat syvimmiltään. Tarina luo niin ikään yhteyden nykyisten asukkaiden ja tulevien vierailijoiden välille. Se herättää tulijan kiinnostuksen luontoa ja sen historiaa kohtaan. 

Luontoreitit muuntuvat elämyksiksi, tarina maadoittaa kulkijan osaksi tervolaista ajankulkua.Yhteistyö Tarinakoneen Annen kanssa oli mutkatonta ja toimeksiannon tavoitteet huomioon ottavaa. Tarinallistamista kannattaa hyödyntää ennakkoluulottomasti erilaisissa yhteyksissä, tarina tuo runkoa viestinnälle.”

Kehittämissuunnitelmasta luontomatkailubrändin tarinalähtöiseen hahmottelemiseen 

Kehittämissuunnitelman prosessin jatkeena Tervon kunta päätti toteuttaa uutta ydintarinaa tukemaan Tervon luontomatkailubrändin, josta vastasivat asiantuntijat Kalle Viira ja Mika Mäkinen. Parivaljakko on toteuttanut useita vastaavanlaisia töitä niin matkailukentällä kuin sen ulkopuolellakin. Tuloksena syntyi kevytbrändi, joka antaa potkua Tervon luontomatkailun tulevaisuuden markkinointiin.

Visuaalinen ilme tukee hyvin alueen tarinallistamistyötä myös jatkossa. 

Ja näin sai Tervon kunta ainutlaatuisen muotonsa. Veden myyttiset olennot kuten erilaisten vesihiisien joukko, hetteen eli lähden haltija, järvinäkki, Vellamo veden emäntä ja kauneimmat vedenhaltijat asettuivat nyt Tervon vesistöihin asumaan. 

Pian paikalle ilmaantuivat kalat, saukottnomaiset olosuhteet.

Ja eipä aikaakaan, kun myös ensimmäiset ihmiset löysivät tiensä vettä pitkin Tervoon asti. Mikä vesien paratiisi, he ihmettelivät. Tervo on virkistävin paikka Suomessa, he totesivat yksimielisesti.

Lisätietoja:

Tiina Kattilamäki, 041 317 9295

Anne Kalliomäki, 040 537 1939


Kiinnostuitko tarinalähtöisestä reittien kehittämisestä? Tilaa oma paja ja aloita reittien suunnittelu alueellasi.

Edellinen
Edellinen

Luontomatkailun ja ulkoilun teemoja rapakon takaa: Boston Outdoor Expon satoa

Seuraava
Seuraava

Kansainvälistyminen on pitkän matkan juoksuun verrattavaa toimintaa