Esteettömän luontomatkailun kehittäminen on helminauha
Kuva: Julia Kivelä / Visit Finland
Esteettömän luontomatkailun kehittäminen voidaan nähdä helminauhana, joka koostuu palveluntuottajien ammattitaidosta ja osaamisesta, ulkona liikkumisen mahdollistavista reiteistä ja rakenteista sekä tarvittavista tiloista ja välineistä. Näiden lisäksi luotettava, läpinäkyvä ja ymmärrettävä informaatio on tärkeää. Ymmärrys kokonaisuudesta on avain tuloksiin.
Tieto luonnon ja luonnossa liikkumisen hyödyistä ihmisten hyvinvointiin on lisääntynyt viime vuosina. Luonto vaikuttaa myönteisesti niin fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin. Luontomatkailun suosion kasvaessa on entistä suurempi tarve kiinnittää huomiota myös esteettömien matkailupalveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Esteetön luontomatkailu koostuu toimivasta ketjusta, joka muodostuu kuudesta osasta: tiedotuksesta, matkasta, saapumisesta, palveluista, aktiviteeteista ja kunnossapidosta. Yhden tai muutaman osioiden huomioiminen ei riitä, vaan koko ketjun on toimittava.
– Tärkeää on kokonaisuuden hahmottaminen. Jos suunnittelmissa on vaikkapa esteetön reitti, tulisi aina miettiä ovatko reittiin liittyvät fasiliteetit myös esteettömiä, kertoo Ellaren esteettömyyden ja saavutettavuuden asiantuntija Jukka Parviainen.
Toisinaan esteettömyys saatetaan ymmärtää liian kapeakatseisesti, tyypillisesti vain fyysisen rajoittuvuuden tarpeina. Fyysisen ympäristön lisäksi matkailuyritysten sivuilla tulisi olla ajankohtaista, päivitettyä tietoa matkailukohteista ja -palveluista. Jos tieto on puutteellista, saavuttamattomissa tai paikkansapitämätöntä, siitä aiheutuu haittaa esteettömiä palveluita tarvitsevalle matkailijalle.
– Luontomatkailussa ennakkotiedon merkitys korostuu. Esteettömiä palveluita tarvitsevalle on tärkeää saada kohteesta realistinen kuva ennen matkaa, sanoo Parviainen.
Lue täältä, miten matkailukohteen tai -yrityksen esteettömyydestä kannattaa viestiä.
Hossan kansallispuistossa esteettömyys on otettu huomioon reittisuunnittelussa. Kuva: Sini Salmirinne / Luontoo.fi
Esteetön luontomatkakohde
Esteettömien luontopalveluiden toteuttamiseen liittyy paljon pieniä yksityiskohtia, jotka täytyy tunnistaa. Tällaisia ovat esimerkiksi se, miten asiakkaita voi avustaa turvallisesti, miten sää vaikuttaa esteettömien luontopalveluiden toteuttamiseen tai millainen on aktiviteettien ja palveluiden sopiva tauotus. Myös ohjelmapalvelutuotekortin kirjoittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota siten, että asiakas saa varman ymmärryksen siitä, että tuote sopii juuri hänelle.
Ellaren Pirjo Räsänen on ollut mukana kirjoittamassa ja ideoimassa Metsähallituksen luontopalveluiden sekä Suomen Paralympiakomitean kanssa Luka -hanketta (2018-2020), jonka tavoitteena on kehittää Päijät- ja Kanta-Hämeen luontomatkailukohteiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta sekä auttaa alueella toimivia yrityksiä tuotteistamaan ja markkinoimaan esteettömiä ja saavutettavia luontomatkailupalveluita.
Luonto kaikille -hankkeessa pilotoitiin uudenlaisia, yli yön kestäviä, luontomatkailupalveluita yhdessä käyttäjien, matkailuyrittäjien, eräoppaiden ja vammaisjärjestöjen kanssa. Jokaisesta seitsemästä pilotista kehitettiin tuotekortit, jotka löydät täältä.
Mitä muuta esteettömältä luontokohteelta vaaditaan? Visit Finland on laatinut matkailun esteettömyyskriteeristön ohjelmapalveluiden ja reittien osalta, voit tutustua siihen tarkemmin täällä.
– Jos ajatellaan luontokohdetta, pitää miettiä, onko siellä esteetön huussi, esteetön nuotiopaikka, onko eräkämppiä tai muuta majoitusta ja ovatko telttapaikat esteettömiä, Parviainen kertoo.
Suomessa on vielä toistaiseksi tarjolla vähän kokonaisvaltaisesti esteettömiä ja saavutettavia luontomatkailukohteita ja -palveluita. Tarjonta saattaa koostua esimerkiksi vain yksittäisestä reitistä tai pienemmästä kohteesta. Ongelma on myös se, että esteettömät reitit ovat usein lyhyitä, vain muutamista sadoista metreistä pariin kilometriin.
Hyviäkin esimerkkejä löytyy kuitenkin ympäri Suomea. Outdooractive tarjoaa mahdollisuuden esteettömien reittien hakemiseen alustallaan, tällaisia ovat esimerkiksi Rukan esteetön reitti, Paratiisisaaren esteetön reitti Toholammella, Maahisenkierros Espoossa ja Harjujärven esteetön reitti Leivonmäen kansallispuistossa.
Myös Metsähallituksen ylläpitämästä luontoon.fi -palvelusta löytyy kymmeniä luontokohteita, jotka ovat osittain suunniteltu tai rakennettu esteettömiksi. Hossan kansallispuistosta löydät esimerkiksi Muikkopuron esteettömän reitin tai Lihapyörteen esteettömän polun.
Hossan kansallispuistossa esteettömyys on otettu huomioon reittisuunnittelussa. Kuva: Sini Salmirinne / Luontoo.fi
Kaikilla on oikeus luonnossa liikkumiseen ja luontosuhteen ylläpitämiseen
Esteetön matkailija ajatellaan monesti henkilönä, jolla on vamma tai sairauden mukanaan tuomia erityistarpeita. Usein ei kuitenkaan muisteta, että esimerkiksi ikäihmiset tai lapsiperheet tarvitsevat ja arvostavat samoja esteettömyysratkaisuja. Helposti lähestyttävä kohde voi siis olla positiivinen imagotekijä kaikkia matkailijoita ajatellen.
Yhdenvertaisuuden toteutuminen luontomatkailussa ei vaadi ylivoimaisia ponnisteluja, tärkeintä on täsmentää kohdetietoja sekä viestintää. Myös erilaisten asiakkaiden kuunteleminen ja ammattilaisten konsultoiminen palveluiden suunnitteluvaiheessa on kannattavaa.
Kaikilla luontomatkakohteilla ja palveluilla ei ole samanlaisia kehittymismahdollisuuksia, eivätkä asiakkaat oleta jokaisen kohteen olevan samanlainen. Esteettömien luontomatkailukohteiden ja -palveluiden suunnittelussa tärkeää on muistaa, että retkeilijät tulevat ensisijaisesti nauttimaan kohteen luonnosta ja kokemaan luonnon tarjoamia elämyksiä, aivan kuten kuka tahansa retkeilijä.
Esteettömiä palveluita ja rakenteita ei kannata lähteä toteuttamaan pelkästään vain esteettömyyden tähden. Parviaisen kertoman legendan mukaan jossain päin Suomea on esimerkiksi rakennettu laituri esteetöntä kalastusmatkailua varten paikalle, josta ei saa kalaa.
– Esteettömiä reittejä ja palveluita kannattaa suunnittella ja rakentaa jo olemassa olevien reittien yhteyteen tai niiden jatkoksi eli panostetaan vanhojen reittien ja palveluiden uusimiseen ja parantamiseen, Parviainen neuvoo
