Millainen on hyvä pyörämatkailutuote?

Kehuimme marraskuisessa blogipostauksessamme pyörämatkailua Suomen matkailun seuraavaksi hitiksi. Tässä artikkelissa haluamme jatkaa pyörämatkailun ilosanoman levittämistä, ja tutustumme lähemmin hyvän pyörämatkailutuotteen ominaisuuksiin.

Kuten muistamme, vaatimukset menestyville pyörämatkailukohteille ovat universaalit. Pyörämatkailukohteen kokonaisuus muodostuu pyörämatkailureitistöistä, niihin liittyvästä infrastruktuurista, pyöräily-ystävällisistä palveluista sekä informaatiosta ja markkinoinnista. Pyörämatkailu on siis monen tahon yhteistyötä. Pyöräilyn vetovoimaa lisäävät merkityt, hoidetut ja maisemallisesti kauniit pyörämatkailureitit sekä kulttuuriympäristö.

Suomen vahvuuksia pyörämatkailun kannalta ovat luonto ja vesistöt sekä suhteellisen vähäinen liikenne ja hyvä pyörätieverkosto. Suomessa pyörämatkailuun liittyvät USPit eli myyntivaltit ovat:

• retkipyöräily: vesistöt, rauha, hiljaisuus, sauna, suomalaisuus, maaston vaihtelevuus, luonnon läheisyys ja siihen liittyvät aktiviteetit, turvallisuus, pyörätiet, jokamiehenoikeudet

• maastopyöräily: haasteelliset reitit, eksoottisuus, reitit, joita muissa maissa ei ole, jokamiehenoikeudet

• moniaktiviteettimahdollisuudet

Euroopassa on kysynnän myötä syntynyt runsaasti tarjontaa eri kohderyhmille tarkoitetuista erilaisista pyörämatkailutuotteista. Vaikka Suomessa pyöräilytuotetarjonta on vielä suppeaa eurooppalaiseen tarjontaan verrattuna, menestystarinoita löytyy jo. Pyöräilyä on tuotteistettu ja teemoitettu menestyksekkäästi yksittäisten kuntien hankkeissa ja alueilla: tutustu esimerkiksi Pyhä-Näsin pyöräilyreitteihin tai Rannikkoreittiin täältä.

Pyörämatkailutuotteen rakenne

Pyörämatkailutuote voi olla omana erikoistuotteenaan tai osana muita tuotteita, kuten ohjelmapalveluna esimerkiksi matkailukeskuksissa tai vaikkapa liikematkojen yhteyteen liitettyinä pyöräretkinä ja -matkoina.

Pyörämatkailutuote voidaan jakaa neljään osaan, joita ovat ydinkokemus/-tuote, organisatorinen tuote, markkinointi ja jakelukanavat. Jokin tietty alue tai paikka luo perusedellytykset pyörämatkailulle, mutta pyörämatkailutuotteen ydinkokemus koostuu kohteen vetovoimaisuudesta, joka sisältää luonnon, maisemat sekä nähtävyydet. Organisatoriset tuotteet taas koostuvat eri organisaatioiden ja yritysten matkailijoille tarjoamista välttämättömistä palveluista sekä tuotteen puoleensavetävyyttä lisäävistä palveluista, joita ovat esimerkiksi pyöräily-ystävällinen majoitus tai kiinnostavat pyöräilyreitit. Markkinointi ja pyöräilymatkaa suunniteltaessa tarvittava informaatio hoituu esimerkiksi alueorganisaatioiden, kaupunkien, kuntien ja matkanjärjestäjien kautta. Pyörämatkailutuotteiden ja -matkojen ostamisen mahdollistavat pyöräilymatkoja järjestävät matkanjärjestäjät tai esimerkiksi ohjelmapalveluyritykset.

Hyvä tuote on monen osan summa

Hyvän pyörämatkailutuotteen kolme tärkeintä kriteeriä ovat saavutettavuus, vetovoimaisuus sekä ajettavuus. Reitin alku- ja loppupäässä tulisi olla säännöllisesti liikennöivä lentokenttä, rautatieasema tai linja-autoasema tai -pysäkki. Vetovoimaisuuteen vaikuttavat esimerkiksi reitin varrella vaihtelevat, kiinnostavat maisemat, merkittävät nähtävyydet sekä tarpeelliset palvelut, kuten vesi- ja juomapisteet ja WC:t sekä majoitukset. Ajettavuuteen vaikuttaa olennaisesti se, että reitti koetaan turvalliseksi: vilkasliikenteisen tien määrän tulisi olla korkeintaan 10 % koko reitin pituudesta. Myös tien päällysteellä on vaikutuksensa reitin ajettavuuteen.

Muita hyvän pyöräilytuotteen ominaisuuksia ovat:

• Tuote on asiakaslähtöinen ja testattu soveltuvaksi halutuille markkinoille

• Tuotteen kohderyhmät on määritelty ja niiden erityistarpeet huomioitu palveluntarjonnassa

• Tuote on ostettavissa

• Tuotteesta löytyy monikanavaista informaatiota

• Tuotteella on selkeä hinnoittelu

Pyörämatkailun erilaiset muodot

Pyörällä matkaillaan, retkeillään ja monin muin tavoin matkataan paikasta toiseen. Tässä on muutama esimerkki siitä, minkälaisia pyörämatkailutuotteet voivat olla:

  • Retkipyöräily: Lyhyet lomat, päiväretket. Tärkeää on elämys, maisemat ja vierailukohteet, mukavuus sekä reitin turvallisuus. Pleasure before pain! Tyypillinen päivämatka 20–50 km. Retkipyöräilyyn yhdistetään usein muita kulkumuotoja, kuten auto, juna tai bussi. Retkipyöräilijä pyöräilee kulttuuri- ja luontokohteisiin ja ravintoloihin ja viipyy kohteessa useita päiviä.

  • Matkapyöräily: Pyörämatka on pääloma. Matkapyöräilijät pyöräilevät useita päiviä putkeen ja kohteesta toiseen. Päivämatkat jopa yli 100 km, keskimäärin noin 45–70 km, viikon aikana yksi vapaapäivä. Edellyttää suhteellisen tiheään tahtiin lepoalueita energiatankkausta varten, vierailukohteita sekä reitti- ja sääinformaatiota, varusteiden ja välineiden huoltomahdollisuuksia sekä hyvää ruokaa.

  • Maastopyöräily: Alamäkipyöräily, freeride, maastopyöräily tai vaikkapa maaseutupyöräily metsäteillä sujahtaa tämän lajin sisälle. Varsinaiset hardcore-harrastajat panostavat välineisiin ja varusteisiin ja hakevat haasteita ja adrenaliinia. Toisessa ääripäässä on pyöräily maastossa polkuja pitkin. Tässä segmentissä on huikea matkailupotentiaali. Yhdistämällä erilaisia eri sukupolvien suosimia lajeja järjestetään tekemistä koko perheelle.


Visit Finland toteuttaa Outdooractivessa laajan markkinointikampanjan, johon esimerkiksi alueet ja yritykset voivat kytkeytyä omalla panoksellaan. Kampanja alkaa maaliskuussa 2020 ja kestää vuoden loppuun. Kampanja nostaa esille suuralueita ja teemoja. Yksi kampanjan teemoista on pyöräily. Voit tutustua aiheeseen lisää täältä.

Ellare on erikoistunut pyörämatkailun kehittämiseen ja on mukana useiden pyörämatkailukohteiden, vähähiilisten liikenneketjujen, kansainvälisen pyörämatkailun markkinoinnin ja palveluiden kehittämisessä. Olemme toteuttaneet useita pyörämatkailun benchmarking-matkoja sekä pyörämatkailukonferensseja. Tarjoamme innostavia työpajoja, seminaareja, hankesuunnittelua ja pyöräily-ystävällisten palveluiden ja pyörämatkailukohteiden kehittämistä.

Edellinen
Edellinen

Esteettömän luontomatkailun kehittäminen on helminauha

Seuraava
Seuraava

Onko pyörämatkailussa Suomen matkailun tulevaisuus?