Saimaa koettavaksi pyöräillen ilman omaa venettä tai autoa

Finland_Lakeland_Cycling_42-e1594710227679.jpg

Vietin päivän haastatellen Saimaan alueen pyörämatkailijoita Sarviniemessä pyöräilylautta Roopen lähtöpisteessä. Toimeksiantajana toimi maaseutuohjelmasta rahoitettu, Etelä-Karjalan liiton hallinnoima Vähähiiliset liikenneketjut -hanke ja yhteistyötä tehtiin Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön kanssa. Pyöräilijöitä riitti päivän aikana kiitettävästi, eikä haastateltavia tarvinnut houkutella. Enimmäkseen haastateltavat kiittelivät mahdollisuutta antaa kehittämisehdotuksia ja sitä tulikin runsaasti. Tässä uunituoreita omia nostoja sekä muutama sana Ellaren kansainvälisestä pyörämatkailututkimuksesta.

Kohtaamisista paikallisten kanssa lihaa luitten päälle

Haastatteluista tuli selvästi ilmi, että pyöräreitti on runko, jonka päälle elämys rakentuu. Kohtaamiset paikallisten ihmisten kanssa, Saimaa Geoparkin opastaulut ja paikalliset yritykset nousivat esille haastatteluissa. Saimaa avautui ihmisten ja opastaulujen kertomina tarinoina, yöpymisinä pienissä ja persoonallisissa yrityksissä ja esimerkiksi yhteisissä ruokahetkissä. Pyöräily mahdollisti sukeltamisen Saimaalle ja maaseudulle. Paikallisia yrityksiä kiiteltiin. Eräskin haastateltava kertoi, että edellisessä majoituspaikassa tunnelma oli illalla kuin Keski-Euroopasta konsanaan: nautittiin hyvästä ruuasta, kauniista maisemasta ja kanssaihmisten kanssa seurustelusta. Hankkeen pyrkimystä avata Saimaa koettavaksi pidettiin loistavana.

Ei enää stereotyyppistä pyörämatkailijaa

Päivään mahtui kaikkien mahdollisten pyöräilijöiden kirjo: pitkää matkaa ajavat hardcore-maantiepyöräilijät – täysin huollettua lomaa pyöräilevät retkipyöräilijät, laavuilla ja teltassa yöpyvät nuoret ja ehdottomasti lakanoita ja kunnon patjaa kaipaavat eläkeläiset. Pyörämatkailijoita oli laidasta laitaan ja lähes jokaisella oli oma tapansa toteuttaa matka. Huomioitani kiinnitti se, että kaikilla oli melko kallis ja uusi menopeli alla, oli se sitten maantiepyörä, maastopyörä, sähköpyörä tai retkipyörä. Saman totesi pyörälautta Roopen kapteeni. Kunnon reitti-informaatio oli myös yhteinen toive, olit sitten oppaan vetämällä matkalla tai toteutit matkan yöpyen laavuilla ja teltassa. Reitti-informaatioita tutkittiin ennakkoon ja sen perusteella tehtiin matkapäätöksiä.

Turvallisuus puhututtaa

Saimaan saaristoreitin turvallisuus nousi haastatteluissa usealla tavalla esille. Kokeneet pyörämatkailijat osasivat jo lukea reittiselosteita, turvallisuusohjeita, katsoa tien pientareitten kapeutta ja tulkita esimerkiksi liikenteen määrän ja laadun aiheuttamaa haittaa. Aloittelija ei välttämättä osaa perehtyä niihin. Tiettyjen reittiosuuksien rekkaliikenne, pyöräteiden puute ja opasteiden vajavaisuus aiheuttivat turvattomuuden tunnetta ja negatiivisiä kokemuksia. Eräs pariskunta pohti pitkään miten voisivat välttää edessä olevan tienpätkän, jossa rekkaliikenne oli vilkasta: ajamalla illalla, aikaisin aamunkoitteessa tai koittamalla kiertää osuus. Reittilinjauksetkin mietytyttivät: miksi Saimaan saaristoreitti oli ohjattu osin soratielle kun vaihtoehtona olisi asfaltoitu tie. Sora on ikävä ajaa, aiheuttaa vaaratilanteita ja pahimmillaan rikkoon pyörän renkaan.

Pyörämatkailijan tarpeista suunniteltuja liikenneyhteyksiä

Pyöräilylautat ovat jo avanneet Saimaata pyöräillen koettavaksi. Pyöräilijöiden toiveissa nousi esille lauttavuorojen ja -yhteyksien suunnittelu siten, että ne osuisivat paremmin pyöräilijän tarpeisiin. Esimerkiksi Kyläniemestä toivottiin reittiyhteyttä Lintusaloon. Lauttojen pitäisi mahdollistaa reitin toteuttaminen eri suuntiin, erilaisilla matkan pituuksilla ja yhdistäen lähtöpisteenä junien tulo- ja lähtöpaikkoja, jotka ovat kaikki mahdollisia Saimaan pyörämatkailun syöttöpisteitä.

Suurin osa matkailijoista nimittäin oli tullut junalla reitille. VR nousi jokaisen haastatellun puheessa esille ja valitettavasti ainoastaan negatiivisena kokemuksena ja samalla tärkeimpänä kehittämistarpeena. Pyöräpaikkojen varaamisen vaikeus, pyöräpaikkojen puute ja huonosti suunnitellut pyörälle tarkoitetut tilat junissa olivat keskeisiä haasteita.

  • Roope kuljettaa pyöräilijät Sarviniemen, Kyläniemen ja Lintusalon välillä,

  • Norppa II:n vuorot ovat usein loppuun varattuja.

Haja-ajatuksia

On harmillista, että pyörämatkailijan jättämät eurot tulevat heikosti näkyviin matkailutilastoissa ja missään virallisissa luvuissa. Pyöräilijät yöpyvät pienissä paikoissa, jotka eivät näy yöpymismäärissä, ostavat ruuat ja juomat matkan varrelta, jotka eivät kirjaudu mihinkään matkailutilastoon sekä ostavat pyöränhuolto- ja vuokra- sekä ohjelmapalveluita, jotka näkyvät nekin huonosti missään tilastotiedossa. Seurannalla on kuitenkin valtava merkitys, jotta kehittämiseen voidaan ohjata rahoitusta oikeisiin paikkoihin ja tehdä suunnitelmallista työtä.

Haastatteluissa tuli esille, että matkailijat tulevat Saimaalle, eivät yksittäiseen kuntaan tai Etelä-Karjalaan lukuunottamatta kovassa nosteessa olevaa Puumalaa. Vastaajat myös etsivät Saimaata. Tieto on kuitenkin hajallaan ja eräs haastateltava kertoi, että käytti tunteja siihen, että sai selvitettyä miten matkan voisi toteuttaa. Tieto löytyi yksittäisen kunnan, matkailuyrityksen tai enimmäkseen jonkun tuttavan kertomana. Yhteistyö ei sulje pois omaa kehittämista ja omaa markkinointia. Alkuun on päästy ihan kiitettävästi mutta myös kotimaisten asiakkaiden tavoittamisessa laajempi yhteistyö olisi poikaa. Ja nyt en tarkoita pelkästään markkinointia.

Pyörämatkailu ohjaa väkisinkin kulkijat pieniin kyliin ja kaupunkeihin ja pistää heidät viipymään alueella. Pyörämatkailu on monella tavalla vastuullista matkailua itsessään, kuten haastateltavatkin sanoivat. Haastatelluilla ei tuntunut olevan kiire pois Saimaalta. Olisihan se aivan mahtavaa, jos juna-asemat Savonlinna, Mikkeli, Mäntyharju, Imatra, Lappeenranta, Parikkala ja jopa Kouvola olisivat solmuasemia, jotka yhdistyisivät alueen pyöräreitteihin.

Toteutamme parhaillaan laajaa pyörämatkailun jakelukanavatutkimusta kansainvälisillä markkinoilla ja siellä on noussut esille yhä eriytyneempiä tarpeita. Esimerkiksi vegaaniruoka on tullut vahvasti mukaan kuvioihin. Pyörämatkailuhan on myös matka paikalliskulttuuriin, joka tarkoittaa myös paikallista ruokaa ja yhä enenevässä määrin vegaanista. Kansainvälisiltä markkinoilta tarjoamme pitkin syksyä ajankohtaisia nostoja jakelukanavien tarpeista koskien tuotteita, asiakkaiden tarpeita ja vaikkapa millaisia pyöriä pitää tarjota.

Hyvää pyöräilykesää!

Edellinen
Edellinen

Outdooractive Flexview päivittyy

Seuraava
Seuraava

Esteettömyys Helsingin seudun luontokohteissa