Visit Finland järjesti syyskuun lopussa opintomatkan, jolla tutustuttiin maastopyöräilystä ympärivuotisuutta kehittäneisiin perinteisiin talvikohteisiin Sveitsissä ja Itävallassa. Ympärivuotisuuden lisäksi matka tarjosi paljon näkökulmia ja esimerkkejä maastopyöräilyreittien kehittämiseen ja viestintään. Ellaren Johannes Sipponen oli mukana matkassa Lapin kohteiden edustajien kanssa.

Tässä muutamia matkalla esiin nousseita ajatuksia liittyen maastopyörämatkailun kehittämiseen. Lisää juttua reissusta ja kohteista on luvassa myöhemmin.

1. Panosta reitteihin ja niiden ylläpitoon

Maastopyöräilyreittien kehittämistä on lähdetty viemään eteenpäin Suomessakin lähes joka nurkassa. Luonnossa liikkumisen ja maastopyöräilyn suosion kasvu on saanut monet tahot havahtumaan, että jotain pitäisi meilläkin tehdä asian eteen. Kuka nyt haluaisi jäädä pois vahvasti nousevasta trendistä?

Hyvät reitit ovat ehdoton perusedellytys, kun halutaan profiloitua maastopyöräilykohteena. Tämä ei varmaankaan tule enää kenellekään yllätyksenä. Kysyntä on kasvanut, mutta niin on myös tarjonta. Tämän myötä reittien laatu nousee yhä tärkeämmäksi tekijäksi. Laadukas reittien kehittäminen vaatii suunnitelmallisuutta, pitkäjänteisyyttä ja monenlaista osaamista kehittämisen eri vaiheissa. On muistettava, että hyvä reitistö vaatii perustamisen lisäksi myös ylläpitoa ja huoltoa.

Usein näkee lähdettävän liikkeelle halusta tehdä omalle alueelle maastopyöräilyreitistö ja laitetaan paikalliset aktiivit kartoittamaan sopivia reittejä. Suunnitellut reitit merkitään maastoon ja kohta on maastopyöräilyreitit valmiina. Joskus tämäkin toimii. Matkailun näkökulmasta kuitenkin valitettavan harvoin. Heti alussa olisi pidettävä mielessä kenelle reittejä aletaan suunnitella – kuka on meidän maastopyöräilevä asiakas?

Kuten Graubündenin Peter Oberholzer osuvasti totesi: “Hyvä reittiverkosto on onnistuneen liiketoimintasuunnitelman tulos”

2. Rakenna lajituntemusta ja luo paikallista maastopyöräilykulttuuria

Sekä Sveitsissä että Itävallassa on huomattu, että tuloksekas maastopyörämatkailun kehittäminen vaatii toimivaa yhteistyötä ja eri tahojen sitoutumista. Maastopyöräily ja maastopyöräilyreittien kehittäminen aiheuttaa usein myös vastustusta. Pääosin vastustus kumpuaa kuitenkin perusteettomista ennakkoluuloista. Paikallisen hyväksyttävyyden, maastopyörämatkailun mahdollisuuksien ymmärtämisen ja paikallisen lajikulttuurin luomisen kannalta on tärkeää tutustuttaa maastopyöräilyyn eri tahot koululaisista päättäjiin ja maanomistajiin. Unohtamatta samoilla reiteillä liikkuvia muiden lajien aktiiveja. Näin luodaan kestävä pohja ja yhteisymmärrys alueen maastopyörämatkailun kehittämiseen.

3. Panosta mielikuvan luomiseen

Maastopyöräilyyn soveltuvia polkuja riittää Suomessakin ympäri maata. Ne eivät kuitenkaan sellaisenaan tee matkailullisesti toimivaa maastopyöräilykohdetta. Tarvitaan palveluja, viestintää ja markkinointia. Erityisen tärkeää on mielikuvan luominen alueen maastopyöräilystä. Tasapaksu ei myy, joten on löydettävä omat keinot erottautua joukosta.

Lenzerheide Sveitsissä brändäsi alueensa Bike Kingdomiksi vuonna 2020. Kaikki markkinointipanokset laitettiin mielikuvan luomiseen, koska todellisuudessa lähes kaikki Sveitsin alueet ovat pitkälti samankaltaisia. Näin saatiin alueelle luotua nopeasti vahva brändi maastopyöräilykohteena. Mielikuvaan keskittyvän markkinoinnin ja uuden brändin tuloksena nettisivujen liikenne kasvoi 500 % ja alue tunnetaan yhä vahvemmin maastopyöräilystä. Tosin on mainittava, että markkinointibudjetti oli eri tasolla Suomen kohteisiin verrattuna.

Aiemmin Lenzerheide tunnettiin kesäisin retkeilykohteena ja retkeily ei ole hävinnyt alueelta minnekään maastopyöräilyn kasvun myötä. Vahvasti maastopyöräilyimagoon keskittyvä viestintä ja brändi aiheutti kuitenkin retkeilijöissä tunnetta, että heidät on unohdettu. Retkeilijät siis haluavat, että heidätkin huomioidaan viestinnässä, jotta he tuntevat alueen edelleen omakseen, vaikka maastopyöräily kasvaisi kovastikin.

Ps. Mistä tuli idea Bike Kingdom -brändiin? Kenties oli käyty tutustumassa naapurimaahan Itävaltaan, jossa oli hieman aiemmin onnistuneesti brändätty Bike Republic Sölden.

4. Viesti reiteistä selkeästi

Reitit ovat menestyvän maastopyöräilykohteen selkäranka ja niistä tuleekin viestiä selkeästi ja monipuolisesti.

Lenzerheiden markkinoinnista vastaava Pascal Krieger korosti miten tärkeää on, että reittitiedot, kartat ja gps-jäljet ovat helposti saatavilla. Lenzerheidessa tiedot löytyvät mm. bikekingdom.ch sivuilta ja sovelluksesta. Sekä sovellus, että sivusto käyttää reittien esittämiseen Outdooractivea, kuten itse asiassa kaikki muutkin opintomatkalla vierailemamme kohteet. Samoin Bike Repubic Söldenissä on reittitiedot kattavasti esillä nettisivuillaan.

Huomionarvoista oli, että sähköisten karttojen lisäksi myös paperikarttoja oli tarjolla sekä ilmaisversioina, että kattavampina maksullisina karttoina. Lisäksi reitit näkyivät monin tavoin myös katukuvassa, etenkin Söldenissä.

5. Virheet on jo tehty – Älä toista niitä

Lähtipä reittien kehittäminen liikkeelle paikallisista tai matkailullisista lähtökohdista, on hyvä katsoa asiaa vähän laajemmasta perspektiivistä. Tutustu jo reittejä kehittäneisiin kohteisiin. Ota oppia hyvistä malleista, mutta erityisesti reittien kehittämisessä ja rakentamisessa tehdyistä virheistä. Miksi maksaisit virheistä, jotka joku muu on jo tehnyt puolestasi?

Usein ensimmäiset virheet tehdään jo reittien kehittämisuunnitelmissa ja myöhemmin reittilinjauksissa, opastuksessa, reittien rakentamisessa, kohderyhmän huomioimisessa, palvelutarjonnan huomioimisessa jne. Monessa kohdassa voidaan siis lähteä väärälle polulle, eikä kaikkia virheitä pysty välttämään. Mutta nyt ollaan jo Suomessakin sellaisessa tilanteessa, että todennäköisesti joku on jo maksanut nuo oppirahat puolestasi.

Ota oppia hyvistä, mutta myös epäonnistuneista toteutuksista.

Maastopyörämatkailun oppia Alpeilta